SETAn vierailu Sotungissa

Seta on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen etuja ajava järjestö, jonka edustaja, nuorisotyöntekijä Lotte Heikkinen, tuli kertomaan heidän toiminnastaan ja tavoitteistaan kouluumme maanantaina 27. huhtikuuta. Vierailu liittyi ihmisoikeusteemaan, joka on ollut paljon esillä tänä vuonna. 

Lotte Heikkinen

                       

    Esittelyssään Heikkinen kertoi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä yleisesti sekä heidän kohtaamistaan tilanteista ja ongelmista nykypäivän yhteiskunnassa. Esimerkiksi näihin vähemmistöihin kuuluvat ihmiset kohtaavat huomattavasti enemmän syrjintää ja väkivaltaa kuin heterot. Tämä johtuu yhteiskunnan heteronormatiivisesta ajattelutavasta, josta monien on vaikea päästä eroon. 

   Päivittäisiä ongelmia näitä vähemmistöjä edustaville ihmisille syrjinnän lisäksi on jopa vessassa käynti, mikäli on transsukupuolinen. Tällaista asiaa ei ole itse tullut koskaan edes ajatelleeksi. On siis hienoa, että lukiossamme on samat vessat tytöille sekä pojille. Myös kiusaaminen on osa monien, muun muassa homojen, elämää. 

     Heikkinen esitteli tietoja eri laeista koskien seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä ja näiden lakien voimaantulovuosista Ruotsin ja Suomen välillä. Olen aina tiennyt, että monet asiat tulevat monia vuosia jäljessä Suomeen, joten ei ollut yllätys nähdä Suomen tulevan roimasti jälkijunassa vähemmistöryhmien tasa-arvoon liittyen.

        Heikkisen mukaan sateenkaariperheiden lapset kohtaavat enemmän syrjintää ja väkivaltaa kuin heteroparien lapset. Huolestuttavinta on se, että nämä erilaisista perheistä tulevat lapset eivät saa edes samoja oikeuksia Suomessa kuin muut lapset.

    Yleensäkin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajilla ei ole samoja oikeuksia kuin valtaosalla väestöstä. Yllättävä tieto oli, että Suomessa homo- tai lesbopari ei saa tehdä ulkoista adoptiota, eli adoptoida lasta vaikka Boliviasta. Sisäinen adoptio on kuitenkin sallittu. Sen sijaan yksinhuoltajille ulkoinen adoptio on sallittu. Niin kuin Heikkinenkin totesi, ihan kuin yksi rakastava huoltaja olisi muka parempi kuin kaksi rakastavaa huoltajaa.

        Mielestäni on outoa, etteivät jotkut ihmiset saa samoja oikeuksia kuin muut, vain koska he ovat erilaisia jollakin tavalla. Kyseessähän on loppujen lopuksi joukko täysin tavallisia ihmisiä. Eroavaisuutena on esimerkiksi vain se, että he rakastavat jotakuta toista ihmistä, mutta heidän rakkautensa ei sovi siihen muottiin, joka on yleisin nyky-yhteiskunnassa. Onneksi monissa maissa ympäri maailmaa on otettu huomioon nämä vähemmistöryhmät, ja pyritty saamaan kaikille tasa-arvoiset oikeudet, riippumatta sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta.

      Yleensäkin omana itsenä oleminen on varmasti vaikeaa näitä vähemmistöjä edustaville ihmisille, etenkin nuorille. Siksi olisi tärkeää, että olisimme suvaitsevaisempia ja avoimempia erilaisia ihmisiä kohtaan.

Teksti: Belinda Selonen