Seta on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen etuja ajava
järjestö, jonka edustaja, nuorisotyöntekijä Lotte Heikkinen, tuli kertomaan
heidän toiminnastaan ja tavoitteistaan kouluumme maanantaina 27. huhtikuuta.
Vierailu liittyi ihmisoikeusteemaan, joka on ollut paljon esillä tänä vuonna.
|
Lotte Heikkinen |
Esittelyssään
Heikkinen kertoi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä yleisesti sekä heidän
kohtaamistaan tilanteista ja ongelmista nykypäivän yhteiskunnassa. Esimerkiksi
näihin vähemmistöihin kuuluvat ihmiset kohtaavat huomattavasti enemmän
syrjintää ja väkivaltaa kuin heterot. Tämä johtuu yhteiskunnan
heteronormatiivisesta ajattelutavasta, josta monien on vaikea päästä eroon.
Päivittäisiä
ongelmia näitä vähemmistöjä edustaville ihmisille syrjinnän lisäksi on jopa
vessassa käynti, mikäli on transsukupuolinen. Tällaista asiaa ei ole itse
tullut koskaan edes ajatelleeksi. On siis hienoa, että lukiossamme on samat
vessat tytöille sekä pojille. Myös kiusaaminen on osa monien, muun muassa
homojen, elämää.
Heikkinen
esitteli tietoja eri laeista koskien seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä ja
näiden lakien voimaantulovuosista Ruotsin ja Suomen välillä. Olen aina tiennyt,
että monet asiat tulevat monia vuosia jäljessä Suomeen, joten ei ollut yllätys
nähdä Suomen tulevan roimasti jälkijunassa vähemmistöryhmien tasa-arvoon
liittyen.
Heikkisen
mukaan sateenkaariperheiden lapset kohtaavat enemmän syrjintää ja väkivaltaa
kuin heteroparien lapset. Huolestuttavinta on se, että nämä erilaisista
perheistä tulevat lapset eivät saa edes samoja oikeuksia Suomessa kuin muut
lapset.
Yleensäkin
seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajilla ei ole samoja oikeuksia kuin valtaosalla
väestöstä. Yllättävä tieto oli, että Suomessa homo- tai lesbopari ei saa tehdä
ulkoista adoptiota, eli adoptoida lasta vaikka Boliviasta. Sisäinen adoptio on
kuitenkin sallittu. Sen sijaan yksinhuoltajille ulkoinen adoptio on sallittu. Niin
kuin Heikkinenkin totesi, ihan kuin yksi rakastava huoltaja olisi muka parempi
kuin kaksi rakastavaa huoltajaa.
Mielestäni on outoa, etteivät jotkut
ihmiset saa samoja oikeuksia kuin muut, vain koska he ovat erilaisia jollakin
tavalla. Kyseessähän on loppujen lopuksi joukko täysin tavallisia ihmisiä.
Eroavaisuutena on esimerkiksi vain se, että he rakastavat jotakuta toista
ihmistä, mutta heidän rakkautensa ei sovi siihen muottiin, joka on yleisin
nyky-yhteiskunnassa. Onneksi monissa maissa ympäri maailmaa on otettu huomioon
nämä vähemmistöryhmät, ja pyritty saamaan kaikille tasa-arvoiset oikeudet,
riippumatta sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta.
Yleensäkin omana
itsenä oleminen on varmasti vaikeaa näitä vähemmistöjä edustaville ihmisille,
etenkin nuorille. Siksi olisi tärkeää, että olisimme suvaitsevaisempia ja avoimempia
erilaisia ihmisiä kohtaan.
Teksti: Belinda Selonen